Tauolle

                        Jätän tämänä blogin nyt tauolle uusien tuulien puhaltaessa
                                            en tiedä kuinka kauaksi aikaa tai kuinka lyhyeksi aikaa
                                                             mutta tiedätte ettette odottele uusia postauksia turhaan.

Laihduttajan ruokavalio

Ruokavalioita löytyy laihduttajille joka lähtöön mutta mikä niistä toimii onkin toinen juttu. Se vain jokaisen täytyy löytää itse vaikka sitten kokeilemalla mutta ennen kokeilujakin on syytä itsetutkiskeluun nimittäin on turha jättää ruokavaliosta kokonaan pois jokin mielitietty tai lähteä ananas dietille jos inhoaa ananasta (kokemusta siitäkin on joka sitten kaatui jo ensimetreillä, enhän saanut syötyä purkillistakaan kun teki niin pahaa :D).

Itse olen sitä mieltä että dieetit eivät toimi ainakaan pitkällä tähätäimellä ne soveltuvat ehkä vain parin kilon hetkelliseen pudotukseen tähdätessä vaikka juhliin, koska mitään diettiä ei voi jatkaa lopunelämää niin tulee paluu entiseen jolloin yleensä kilot tulee tuplaten takaisin. Ruokavaliosta tulee tehdä elämäntapa niinkuin minullekkin tuli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta eli karppauksesta ensin kokeiltuani epäonnisesti erilaisia dietteijä. Karppauksenkin piti olla vain kuukauden kokeilu tai vauhdittaja -18kilon projektissa aikoinaan mutta sille tielle jäin huomatessani sen toimivan erinnomaisesti. Mielestäni on myös tärkeää ettei ole täysin jonkin ruokavalion orja vaan löytää itselleen sopivan tien. Nykyisellään siis vältän hiilihydraatteja osittain esim. perunan, pastan, riisin olen jättänyt pois mutta toki joskus niitäkin tulee nautittua jottei vatsani vieroksuisi niitä kokonaan (on nimittäin sekin koettu että jätettyäni riisin muutamaksi kuukaudeksi sain vatsani välittömästi kiepäksi sitä syömällä). Tehdessäni ostosvalintoja tarkkailen hiilihydraattilukemia enemmän kuin muita ja päädyn siihen missä niitä on vähiten ja esim. tavallista leipää en suosi laisinkaan vaan vähähiilihydraattisia leipiä vaikka monet niitä mauttomiksi väittävätkin niin makuahan saa leivän täytteillä. Ja uskokaa vaikka huvikseen että jos jättäisitte leivän kokonaan pois ettekä muutoin yrittäisi laihduttaa niin sekin tuottaa tulosta! Karppauksesta voisi kirjoittelua jatkaa enemmänkin mutta suosionsa takia siitä löytää niin paljon tietoa muualtakin että turha sitä on tässä alkaa jakamaan.

Siinä missä hiilareita välttäisin niin protskuja lisäisin senkin edestä laihduttajan ruokavalioon mutta ne suhteessa liikuntaan nimittäin jos syö liikaa proteiinia niin se kertyy painona elimmistöön jos sitä ei kuluta samassa suhteessa. Ruokailu välitkin (joita suosittelen säännöllisiksi esim n.3 tunnin välein 5-6 kertaa päivässä) pysyy paikoillaan kun saa vatsan täyteen proteiinipitoisesti.

Tässä vielä kuvina tämänviikkosia ruokiani:

                                          välipaloja
                                         ja lounaita

Do it now. Sometimes later becomes never.

Tekstiä tulee myöhemmin mutta näillä mietteillä eteenpäin! Tsemppiä kaikille ja mukavaa alkanutta viikkoa!

- Anja

Onnen hetkiä

Voi että on kerennyt tapahtumaan niin hyvässä kuin pahassakin arvaamattomia asioita mutta keskitytään niihin positiivisiin seikkoihin jotta mielikin pysyy yllä. Ehkä voisin aloittaa siitä että menimme mieheni kanssa kihloihin :) kosinta tapahtui näyttöviikon päätteeksi pe 7.2 nukkumaan mentäessä, eikä mulla ole muistikuvaa mitä multa kysyttiin tai miten vastasin mutta tiesin kuitenkin menneeni kihloihin :D sunnuntaina lähdimme sitten metsästämään sormuksia mutta koska mielessäni oli yksi tietty niin eihän itselleni tahtonut löytyä samanveroista timanttia :D TU:lle löysimme sitten sopivan liian kalliin sormuksen (noh mitä sitten kerran mennään kihloihin ja sormus koristaa sormessa lopun elämän), itselleni päädyimme tilaamaan haluamani sormuksen netistä jonka saimme tuotapikaa postista.

Koulusaralla loppusuora häämmöttää enkä itse

kihlajaislahjamme

uskoisi että kohta se on ohi, kunnes joku sanoo sen ääneen, silloin vihdoin tajuan että kohta olen valmis! Tosin hoitajana muuttuvalla ja kehittyvällä alalla ei tule koskaan valmiiksi vaan koko aika kehitytään. Työtarjouksiakin satelee jokasuunnalta mutta valinta on jo tehty ja huomenna kirjoittamaan soppareita :)

Enään ei ole kuin yksi aamu ja yövuoro viimeistä harjoittelua jäljellä ja sit mukavasti vapaata, viikko koulua ja näyttöviikko ja siinä se sitten onkin :) 

Huomasin karkkilakkoni aikana että julkistettu tehtävä/tavoite toimii!! koska sillon on pakko onnistua koska epäonnistumisen häpeä olisi valtava niinpä mun seuraava tavoite on pudottaa kahdessa vuodessa tuleet 4-5lisäkiloa valmistumiseen eli maaliskuun loppuun asti. Hommaa hidastaa näin alkuvaiheessa puskeva flunssa joka ei toivottavasti tästä enään pahene.

kihlajaiskahvit

ystävänpäivä <3

Neljä viikkoa karkitta!

Kolmatta viikkoa (ilman) karkkia

15pv

Vesikielellä kaupassa kuljeskellu. Tiukkaa teki myös sanoessaan kaverille ”ei” hänen tarjotessaan karkkia.

16pv

Sorruin, illalla olin niin halkipoikkipinossa että vastus madaltui niin etten voinut vastustaa kiusausta pienestä piristeestä joten söin 5palaa milka suklaa levyästä. Sain kuitenkin tilanteen takaisin haltuun enkä syönyt enempää. Tästä minun täytyy kuitenkin rankaista itseäni ja jatkan lakkoa vielä päivä per syöty karkki.

17pv

Ei mielitekoja.

18pv

Tu:n porukoilla tarjottiin karkkia joten otin koska en kehdannut kieltäytyä ja alkaa selittämään olevani karkkilakossa joten 2 karkkia tuli syötyä ja lakko siis pitenee kahdella päivällä. Muutoin ei ole ollut mielitekoja.

19pv

Karkit tulevat jo uniini, viime yön seikkailin karkkihyllyhen välissä etsimässä kaikkein herkullisinta joululöydöstä joidenka hinnat oli tiputettu -90%. Unesta huolimatta tosielämässä ei ole mielitekoja ollut.

20pv

Ei ole ollut mielitekoja mutta töissä mummelin tarjottua karkkia (joka ei ollut paperinen) niin en voinut välttyä ottamasta, äkäisiä niistä tulee jos ei ota, toiselta mummolta saamani paperikääreinen karkki jäikin sentään taskunpohjalle. Mutta tätä menoa mun karkkilakko jatkuu ikuisuuden kun joutuu pakkosyömään.

21pv

Taas työolosuhteiden pakosta pakkonautittu suklaanamu, muutoin ei ole ollut mielitekoja.

Laskujeni mukaan jäljellä viikko + 8rankkupäivää.

Muuttoa

Muuttamisessa ainakin yksi hyvä puoli on se että pääsee Ikeaan

 :D

Oon jo joulukuun puolesta välistä tehnyt muuttoa mieheni luokse ja nyt se aika häämmööttää kun siitä tulee todellista, enään kaksi päivää heinolaisena Heinolassa. Muutto on sujunut mukavasti ehkä juuri siksi että sitä on ollut aikaa tehdä rauhassa ja pikkuhiljaa vaikka tällä viikolla mun aika onkin pitkälti kulunut pakkaamisessa ja soitellessa irtisanomisia sun muuta. Jotenki tää on niin antoisaa mutta haikeaa tosin surutyö on tehty jo ja nyt innokkaana kohti tulevaa. 

Muuttoa tehdessä olen huomannut ihmisten intoilevan hieman liikaa, heti ollaan kysymässä koska kihloihin? kuhan nyt ensin totuttelisi avoliittoon ja avopuolisona olemiseen niin katsotaan sitten. Jotkut ovat olleet yllättyneitä ehkä jotenki negatiivisessa mielessä koska ajattelevat että ”justhan sä muutin heinolaa” (no joo puoltoista vuotta sitten, se on aika pitkä aika) ja ”sithän sä oot avoliitossa” (niin mitä sitten sehän on hieno juttu) ”eiks sust tuukkaa lahtelaista?” (en tiiä miks kaikki kuvittelee et oon muuttamassa lahteen kun se ei oo koskaa edes ollut oikeen suunnitelmis).

Mut joo ei Hartolakaan kuulunut mun unelmiin mut aina ei saa sitä mitä haluu ja tääkin vaan siks et menin joskus vannomaan ”etten enään koskaan mee hartolaan” ja tässä sitä nyt ollaan muutamassa sinne, ei siis pidä koskaan vannoa mitään varmaksi (ellei haluu et se sit todella tapahtuu :D)

Toinen viikko ilman karkkia

8pv

Tänään olen himoinnut suklaata valtavasti mutta onneksi ulkona sataa niin ei huvita lähteä kauppaan.

9pv ja 10pv

Suklaata on edelleen tehnyt mieli mutta karkkina olen siitä pysynyt erossa tosin suklaa keksejä ja suklaakuorrutteisia pähkinöitä olen syönyt mutta eihän niitä lasketa karkeiksi eihän?

11pv ja 12pv

Ei mielitekoja. 

13pv

Tänään kirpaisi kielestä kun näin patukoita mainoksessa, mieli tekisi.

14pv

Suklaata tekis edelleen mieli mutta en sorru.