Huokaisen vielä kun voin sillä huomenna alkaa se
hirvitys lähihoitajien painajainen nimittäin tutkintosuunnitelman
teko kunnolla kriteeristöä avaten, paljon esimerkkejä keksien,
osaamisen näyttöä kirjallisesti, tietokoneen ääressä istuen
tuntikausia monia päiviä ja yksi perehtymispäivä. Eteen astelee
tietysti kinkkisiä tietoteknisiä ongelmia, ajatusten vaikeaa
tulkintaa kirjalliseen muotoon, paljon päänvaivaa ja kuulema vielä
iso etätehtävä.
Tätä on siis tulevat päiväni, stressin
täytteisiä, onneksi olen vielä hyvässä polteessa ja melkein voin
odottaa innolla paperien kimppuun pääsemistä vaikka huomenna se ei
tule olemaan mitään herkkua mutta onneksi aion varautua sokerisilla
herkuilla pitääkseni aivoni virkeinä :D
Onneksi tällä biisil jaksaa...
Huumori messis...
mottoni tuleville päivilleni
Tänään meillä alkoi kuntotumisen tukeminen
luovuudella kääk mikä alotus sillekkin.. Tanssimme senioritansseja
:D miten voi jokin niinkin yksinkertainen asia olla vaikeaa voin jopa
sanoa osaavani tanssivani mitätahansa paremmin sillä tänään olin
kyllä kankea eivätkä askeleet tarttuneet minuun millään :D kuin
vanhukset voi oppia jtn sellasta mitä nuorikaan ei opi? Tänään
meillä vieraili myös Tehy:n edustaja ja tulipahan liityttyä
opiskelijajäseneksi sinnekkin ja tarpeellista pikkukrääsää
saatua.
Parempaa viikkoa teille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti