Ajattelin etten tänään kirjoittele tänne, eikä aluksi pitänytkään mut nyt oli vaan pakko pysähtyy ja alkaa laskee kymmeneen, olen päässyt vasta neljään... Varsinainen epäonnenpäivä :( Aamulla oli jo vitutusta ilmassa ja melkein myöhästyin päiväkodilta. Siellä meni muuten ihan jees mutta kiinnostus oli nolla ja hermothan siellä meinas mennä ja osittain menikin.
Sain sänkyni kaksi viikkoa myöhässä
ja juuri sopimasta tuonti ajankohdasta sängyn piti tulla
puolentunnin sisään joten tein hätäsen siivouksen paniikissa
mutta minäpä jouduin odottamaan sitä tunnin en siis päässyt
lähtemään ja järjestelemään kiireitäni. Onnekseni sänky
täytyy itse kasata ja tarvittavista työkaluista ja ohjeista ei ole
tietoakaan, tossahan lojuu minä en siihen koske :D
Tuojamiehet olivat OK näköisiä mutta
eivät piristäneet päivääni laisinkaan. Tajusin senkin että kun
sanotaan ettei miehet tule kotoota hakemaan niin nuohan kävelevät
suoraan sisään, on siis mahdollista rakastua kotiovellakin ja heii
tulevathan pelastajat hakemaan kun vaa pyytää, mutta mitäpä minä
miehellä tekisinkään.
Seuraavaksi sain kuulla ikäviä
uutisia kotipuolesta :( eikö ne voisi jo riitää... sitten huomaan
jäänneeni lukkojen taakse tuojamiehien toimesta, kerta kaikki
miehet saavat aina oveni takalukkoon tarkoittaneen se varmaan
miehiltä sitä että pysy siellä omassa kolossasi :D Noh siinä
iski sitten seuraava paniikki vittusaatanaperkele mielessä
pyörivineen kauhuskenaarioineen. Hetken jo mietin että jospa en
lähdekkään ovesta ku ei tiedä mitä kamalaa sitten sattuu
kävelenkö kenties auton alle..?
Matkalla kauppaan mielestä ja suusta
lensi kirosanojen vyörymä, raivon ja vihan saattelemana käänsin
ihmisiä pois tieltäni, toisaalta huvittavaa että ihmiset kääntyvät
kohdatessaan mieleni tuottaman kehärenkaani. Eilen työtoverini
kysyi olenko vihainen?kun näytin sellaiselta johon nyt voisin
vastata että mikäli todella olisin vihainen et uskaltaisi tulla
kysymäänkään.
Huvittavinta ehkä tänään on nauraa
itselle kuinka siinä raivossa onkin voimaa kun sain sellaisen
”vanhvan”(en tiiä mitä matskuu) lusikan vääntymään ihan
vahingossa sillä ihmeellä se takalukkokin varmaan aukesi.
Olisi kiva tietää missä nukun ensi
yöni, sänkyyn en koske ja se on liian raskas liikutettavaksi
vuodesohvan edestä joka tällä hetkellä on vain sohvana ja siinä
olisi epämukava nukkua ja kovaan alustaankaan en haluaisi tyytyä.
Lopultakin pääsin kymmeeneen asti :) vaikka aivan varmasti vielä tänään aloitan laskemaan alusta.
Ja tänää todellakin ajattelin olla
laiska ja valittaa kaikesta...
"Jaksaa jaksaa, ei hyydy vielä, edelleen vahva, valitsemallani tiellä
mikään ei muutu, jos ei mitään haluu muuttaa, yhtä matkaa, samaan suuntaan"
mikään ei muutu, jos ei mitään haluu muuttaa, yhtä matkaa, samaan suuntaan"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti