Puolessavälissä loppu häämmöttää

Tutkintoviikko hieman yli puolen välin hohhoijaa enää kaksi päivää jippiii... Eilen olin kyllä totaallisen poikki mutta tänään hieman energisempään suuntaan. Toistaiseksi olen kerännyt vain kehuja :) On huomattava ero kuinka opiskelijaan suhtaudutaan työssäoppimisjaksolla ja kuinka tutkintotilaisuudessa. Voin vain nauttia nykyisestä olosta, kun tuntuu että olen tullut orjasta prinsessaksi :D

Lapset ovat aivan ihania ja tänää minulle taisi taas vaihteeksi nousta vauvakuume :D ja ikäkriisi.. Hieman ennen täytettyäni 20v minulla oli tunne että tulen kamalan vanhaksi ja nyt koen itseni liian nuoreksi toisaalta en haluaisi vanhetakkaan mutta joku osa minusta tahtoo niin kovasti kihloihin ja vauvan, yritän pitäytyä kuitenkin ajatuksessa että en ennen 22v sitoudu mihinkään.

Sain tänään tuliaisia Kreetalta 2 rannekorua, kaulakorun, korvikset ja viuhkan :) Yksi pienistä toiveista on jälleen toteutunut, olen pienestä pitäen halunnut ulkomailta tuodun viuhkan joka sattumoisin on vielä upeanlainen ja korujahan on aina kiva saada <3

Tällä viikolla todella tuntuu ettei elämääni mahdu muutakuin lasten maailma sattuneesta syystä. Aamusin täytyy kelailla menettä ja tulevaa koitosta sitten 7tuntii 39minsaa päiväkodilla jonka jälkeen tunti viiva kaks tiivistä mietintää päivästä ja kriteerien toteutumisen tsekkailuu ja muistiinpanojen tekemistä ja tulevan suunnittelua. Yöllä sitten painajaisii.

Normi elämä ja ihan perus asiat kuten herätyskellon päälle laitto unohtuvat ja yöllä sitten herätään paniikissa että apuaaa... aamulla töihin lähtiessä lähen kävelee väärää suuntaan, ruokakaan ei aina tahdo maistua ja makeaa stressin verran eli paaljon. Tänään tosin huomasin että on aivan turhaa stressata yhtään koska minulla ei ainkaan näyttäisi olevan siihen aihetta, mutta minkäs stressaavalle luonteelleni mahdan.

Onneksi Jenni muistaa pitää minut ajantasalla mies asioistaan ja kertoo matojen ihmeellisestä maailmasta :D Velikin tuossa poikkesi ja pääsin haaveilee tulevasta lomasta ja eilenpä taisin puhelimessa roikkuu useamman hetken, ihanaa että ihmiset eivät katoa ympäriltäni vaikka olen sillointällöin sellainen että ne voisivatkin hylätä minut :)